Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Ilves (Lynx lynx)

 

Ilves kuuluu petoeläimiin ja kissaeläimiin (felidae). Ilveksen sukuun kuuluu maailmassa neljä eri ilveslajia. Euraasian ilveksellä on melko laaja esiintymisalue ja levinneisyys. Elinalue kattaa suuren osan pohjoisesta pallonpuoliskosta ja Suomen syrjäiset metsäalueet ovat ilvekselle mieluista asuinaluetta. Jatkuvasta ympäristön muutoksesta johtuen ilveksen on täytynyt kuitenkin sopeutua asustelemaan ja liikkumaan hyvinkin lähellä ihmisasumuksia. Ilveksen yön aikana kulkema matka vaihtelee saaliin, populaatiotiheyden ja lisääntymisvietin mukaan. Lyhyimmillään yö-matka voi olla alle 1 km, ja pisimmillään yli 20 km. Laajimmillaan varsinkin kiima-aikaan, uros ilveksen elinpiiri voi olla jopa yli 1000 km2, naaraan varsinkin pentujen kanssa tyytyessä huomattavasti pienempään alueeseen.

Ilveksen ollessa petoeläin ja erikoistuessaan vain liharavintoon, ovat jänis ja muut pikkunisäkkäät sen pääravintoa. Valkohäntäkauriin, poron ja metsäkauriin esiintymisalueilla ilves saattaa saalistaa myös näitä pienikokoisia sorkkaeläimiä. Jäljelle jääneet saaliseläimen tähteet ilves peittää lumella, sammaleilla, sekä puunlehdillä. Saalistus tapahtuu yö-aikaan, jossa selvästi ilta- ja aamuyö on aktiivisempaa aikaa, keski-yön kuluessa välimakuilla lepäämiseen. Saalistuksia yhtä onnistunutta ateriaa kohti saattaa tulla useita, vain 2-3 yritystä kymmenestä tuottavat ilveksen kannalta myönteistä tulosta ja se pääsee herkuttelemaan tuoreella aterialla.

Alkukesästä syntyneet pennut lisäävät ilvesemon kiireitä ja emon on hankittava ravintoa runsaasti, jotta pennut kehittyisivät normaalisti. Usein nuoria ja kokemattomia pentuja kuitenkin nälkiintyy ja kuolee ravinnon puutteeseen. Näin tapahtuu varsinkin sen jälkeen kun emo on vieroittanut jälkikasvunsa esim. uuden parittelun lähestyessä kevättalvella. Pentujen selviytymistä ensimmäisestä talvesta vaikeuttavat lisäksi metsästys, pakkaset, loukkaantumiset, liikenne ja sairaudet. Sairauksista yleisimpänä esiintyykapi, eli tutummin kettukapi. Kapi ei ilveksen erakkomaisesta elintavasta johtuen ole kuitenkaan sille samanlainen ongelma kun ketulle. Villiä ilvestä vaivaa myös erilaiset sisälois-, bakteeri-, ja virussairaudet. Noin 40%:lla ilveksiä on eristetty trikiini.

Ilvekseen kohdistuu myös kasvavassa määrin aiheetonta mustasukkaisuutta ja vihaa varsinkin ilveksen saalistaessa jäniksiä, valkohäntäkauriita ja metsäkauriita, joita ihminen on ruokkinut. Siksi myös ilvekseen kohdistuvia laittomuuksia on poliisi tutkinnassa maassamme jatkuvasti ja salametsästäjiä jää kiinni vuosittain useita.

 
Perustietoa ilveksestä
 
Lahko:                     Petoeläimet
Heimo:                     Kissaeläimet
Laji:                         Ilves
Pituus:                     70-145 cm
Korkeus:                  50-65 cm
Paino:                      7-25 kg uroksen ollessa naarasta painavampi
Kiima-aika:              Helmikuussa - maaliskuussa
Jälkeläisiä:              Usein 1-2. Pennut syntyvät noin
                       68-73 vuorokauden kuluttua parittelusta
     Sukukypsä:               Naaras 2v. uros 3v.
Elinikä:                     Luonnossa alle 10 vuotta
          
©2018 Wild Lynx ry - suntuubi.com